*

JuhaniP

USAn velka ja dollarin arvo

  • USD/euro 5 vuotta
    USD/euro 5 vuotta
  • USD/juan 5 vuotta
    USD/juan 5 vuotta
  • USD/Sveitsin frangi 5 vuotta
    USD/Sveitsin frangi 5 vuotta
  • USD/Thaimaan bhati 5 vuotta
    USD/Thaimaan bhati 5 vuotta

Tässä artikkelisarjassa pyrin hieman selventämään mitä vaikutuksia inflaatiolla on. Tämän päiväinen artikkeli on vain yksi esimerkki, joka kattaa vain pienen osan koko kokonaisuudesta.


Yhdysvaltain valtion velka

Yhdysvalloilla on velkaa noin 110 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä luku on lähes Italian tasoa. USAta ei siis missään nimessä hyväksyttäisi Euron jäseneksi, euro -kriteerein.

Kiina ei ole Yhdysvaltain suurin velkoja. Amerikka on.

Suurinta osaa USAn valtion velasta pitävät hallussaan amerikkalaiset. USAn keskuspankki Federal Reserve, sosiaaliturvajärjestelmä, erinlaiset valtion eläkejärjestelyt (mm. virkamiesten, työntekijöiden ja sotilaitten), Yhdysvaltain pankit, sijoitusrahastot, yksityiset eläkevakuutukset, vakuutusyritykset ja yksitttäiset amerikkalaiset sijoittajat.

Kiinan hallussa on vain hieman yli 7 prosenttia, koko USAn velasta. Kiina on edelleen suurin yksittäinen ulkomainen lainanantaja (juuri ennen Japania). Kiina osuus USAn velasta on pikku hiljaa tippunut alas lähes 10 prosentin tasolta muutama vuosi sitten. Syynä on Kiinan politiikan muutos, jossa Kiina ei enää pyri rahoittamaan vientiään Amerikkaan antamalla lainaa USA:lle. Tähän on lukuisia syitä, mutta yksi on Kiinan halua luoda kotimaista kysyntää viennin sijaan.

Kiinan hallitus tekee sitä mitä monet yksittäiset sijoittajatkin tekevät - ostaa ja omistaa laajalti saatavilla olevia Yhdysvaltain valtion velkasitoumuksia, joukkovelkakirjalainoja.

Yhdysvaltojen valtion velkakirja ovat maailman eniten hallussapidettyjä sijoituskohteita. Ne ovat myös maailman likvidein sijoituskohde, joista siis pääsee aina eroon. Siitä huolimatta, että niille maksetaan nykyisin käytännössä negatiivista korkoa, niin niitä pidetään turvallisena sijoituskohteena. Miksi? Koska historiallisesti ne ovat olleet melko turvallinen sijoituskohde ja vaihtoehtoja ei ole. Tätä turvallisuutta kuvaa esimerkiksi se, että jokaisen yksittäisen sodan jälkeen on, monien muiden "tuhatvuotisten" valtakuntien poistuessa poliittiselta kartalta, jäänyt jäljelle USA.

Tämä juttu voisi jatkua romaanina, joten pakko katkaista.


Yhdysvaltain dollarin arvo valuuttamarkkinoilla

Yhdysvaltain dollari on turvasatama, johon aina turvaudutaan, kun uhkaa kansainvälinen kriisi. Asema turvasatamana on hieman heikentynyt, mutta edelleen olemassa. Tämä on perusperiaate, joka tulee aina muistaa.

Esimerkiksi Sveitsi ja Japani pyrkivät kaikin keinoin välttämään sitä, että niiden valuuttaa pidettäisiin turvasatamana. Sveitsi meni jopa niin pitkälle jonkin aikaa sitten, että sitoi franginsa arvon euroon, estääkseen franginsa vahvistumisen. Siitä lähtien frangin kurssi on myötäillyt euroa. Japani puolestaan on pyrkinyt koko tämän vuoden alentamaan jeninsä arvoa.

Valuuttojen kurssien määräytymisestä on lukuisia teorioita. Pääpiirteissään on kuitenkin yleisesti hyväksytty näkemys, että erot valtioiden hintatasossa selittävät erittäin pitkällä tähtäimellä pohjana olevan pitkän linja trendin. Eli valuuttakurssit ikäänkuin tasapainottavat ja lopulta poistavat erot hinnoissa ja kustannuksissa.

Hivenen lyhyemmällä tähtäimellä kurssiliikkeitä selittävät odotukset koskien korkotasoa, inflaatiota ja vaihtotasetta.

Suomen kuuluisin ja eräs maailmalla edelleen arvostetuista valuuttateoreetikoista oli muuten Pentti Kouri. Kouri käytännössä loi kuuluisan Kouri-Porter -mallin, joka selittää valuutakurssien muutoksia. Mallin matemaattinen osa on Kourin tuotantoa. Malli käsittelee korkojen ja inflaation vaikutusta maahan suuntautuviin rahavirtoihin. Kouri toimi mm. Saksan neuvonantajana, kun valuuttakursseja vapautettiin Bretton-Woodsin järjestelmän romahduksen myötä.

Joka tapauksessa aiheena oli siis dollarin arvo ja muistaakseni pyrin selittämään inflaatiota :).

Nordean analyytikot pitävät tälläkin hetkellä perusskenaarioonaan että USAn dollari ja euro saavuttavat pariteetin, eli yksi dollari on yhtä arvokas, kuin yksi euro.

Siitä huolimatta dollarin arvo on tänä vuonna laskenut selvästi euroon nähden. Tähän on lukuisia syitä, mutta yksi merkittävä syy on että korkotaso Euroopassa on hieman korkeampi. Lisäksi välitön uhka euron hajoamisesta on poistunut, koska EKP on ilmoittanut tekevänsä "mitä tahansa" euron pelastamiseksi.

Lisäksi valuuttaa virtaa Eurooppaan ihan luonnollisistakin syistä. Eurooppa vie Euroopan ulkopuolelle koko ajan enemmän ja enemmän. Eurooppalaisilla on lisäksi sijoituksia Euroopan ulkopuolella, jotka tuottavat tuloja.

Dollarin arvo on myöskin laskenut jo pitkään Kiinan juania vastaan. Yhtenä syynä tähän on Kiinan jatkuva vaihtotaseen ylijäämä. Lisäksi Kiina ei enää jarruta valuuttansa vahvistumista.

Dollarin arvo laski myös jyrkästi Sveitsin frangia vastaan, kunnes Sveitsi lukitsi valuutansa arvon euroon.

Nämä kaikki ja moni muu asia selittävät siis osan dollarin arvon alenemisesta.

Mutta yksi selittävä tekijä on pelko Bretton-Woodsin tapahtumien toistosta, eli siitä että USA vie inflaationsa ulkomaille, käyttämällä hyväkseen reservivaluutta -asemaansa.

Tosiasiassa USA pyrkii tietoisesti heikentämään dollarin arvoa, koska kaikki USAn valtion velka on dollareissa, joten USA voi tehdä tämän melko "turvallisesti" (miljoona syytä miksi tämä ei ole turvallista, mutta kertokoon joku muu).

USA pääasiassa vain hyötyy dollarin arvon alenemisesta, ainakin aluksi. Valtion velan arvo dollareissa ei muutu, koska valtion velka on dollareissa. Vienti lähtee uuteen kasvuun ja tästä onkin jo lukuisia näyttöjä. Yhdysvalloista tuleekin jälleen teollinen suurvalta ja yritykset siirtävät tuotantoaan takaisin kotimaahansa Yhdysvaltoihin.

Ainakin aluksi kaikki ns. "valuutasodan" hyödyt tulevat USAlle ja "kaikki" haitat Euroopalle ja muille.

Myöhemmin uhkana on inflaatio ja sen tuomat lukuisat haitat, kuten realisen elintason lasku ja seuraava palkankorotusten vyöry ym. ym.

Mutta lyhyellä tähtäimellä inflaatiosta on itseasiassa hyötyä, koska se nostaa asuntojen hintoja ja asuntoja käytetään yleisesti vakuutena amerikkalaisten tuhlailussa velaksi.

Lisäksi asuntojen vakuusarvojen nousu parantaa todella paljon amerikkalaisten pankkien tilaa ja tämä on jo näkynyt selvästi.

Tästä seuraa pankkien luotonannon lisääntyminen ja tämä voi johtaa positiiviseen kierteeseen taloudessa.

Kaikki siis kuulostaa hyvältä amerikkalaisille?

Ongelma inflaatiossa on se että se rapauttaa valuutan uskottavuuden. Säästäjät kärsivät ja lainanottajat voittavat, jos realikorkojen ei anneta sopeutua.

Valuutan uskottavuus on hyvin vaikea palauttaa, kun se on kerran mennyt.

Lisäksi inflaatio voi aiheuttaa uudestaan juuri sen asian, josta koko kierre alkoi. Eli omaisuusarvot kohoavat liiaksi. Tämä on ongelmana esimerkiksi Kiinan asuntomarkkinoilla nyt
ja tämä oli se USAn alkuperäinen ongelma, josta koko soppa syntyi.

Nyt jo jotkut epäilevät että tämä FEDin ns. monetisointi on mennyt liian pitkälle.

Eli kuten kaikki muistavat, niin USAn keskuspankki Federal Reserve on se taho, joka pitää hallussaan USAn valtion velkaa, pienempien amerikkalaisten pelureiden lisäksi (1/3 ulkomaisilla).

FED pitää korkoja keinotekoisen alhaalla ja samanaikaiseti "painaa rahaa", eli ostaa valtion velkakirjoja. Kyseessä on siis valtava rahan määrän lisääntyminen.

Liikkeellä on hurja määrä rahaa, joka kaikki ei kanavoidukaan takaisin korkopapereihin, eli sitä ei sijoiteta negatiivisen tuoton tarjoaviin valtion velkakirjoihin, vaan esimerkiksi osakemarkkinoille.

Nyt jo jotkut asiantuntijat varoittelevat, että kyseessä on kupla. Toiset todistelevat että suhteessa valtion velkakirjojjen tuottoon osakkeet eivät ole yliarvostettuja. Silloin he unohtavat että valtion velkakirjojen tuotto on poliittinen komponentti, joka voidaan muuttaa milloin vain.

Osakkeiden hintojen suhteesta yritysten tuloksiin ja odotettavissa oleviin tuloksiin väitellään myös. Itselläni on asiasta mielipide, mutten sitä tässä nyt kerro.

Suuri kuplan uhan mahdollisuus on myös USAn asuntomarkkinoilla tulevaisuudessa. Tällä hetkellä asuntomarkkinat ovat vasta toipumassa suuresta rysähdyksestään.
Mitään välitöntä uhkaa asuntojen muuttumisesta ylihintaiseksi ei ole näkyvissä. Mutta on vaikea pysähdyttää hintojen nousukierre, kun se on päässyt alkuunsa.

Siis se on vaikea pysäyttää, ilman että samalla pysäytettäisiin kaikki muukin taloudellinen aktivitetti, kuten yritysten investoinnit.

Lyhyesti sanottuna inflaatiokierrettä on vaikea katkaista, ilman että samalla katkaistaisiin talouskasvu.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Usan todellinen velka lähes kuusinkertainen virallisiin lukuihin verrattuna? Lue> http://rt.com/usa/us-debt-study-hamilton-economy-103/ Jos tämä on totta, olisitko kirjoittanut jotain toisin?

"San Diegon yliopiston professori James Hamilton on julkistanut tutkimuksen, jonka mukaan USA:n velka on huimat yli 70 biljoonaa dollaria. Näistä veloista ei raportoida virallisessa laskelmassa ja lukema on lähes kuusinkertainen ilmoitettuihin lukuihin nähden. Liittovaltion salatut velat ovat syntyneet vakuuksista ja talletusvakuista, joita maan keskuspankki FED on järjestellyt. Vuoden 2008 jälkeen USA:n velkaantuminen on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Velkaantuminen tulee korkomenoina kalliiksi amerikkalaisille veronmaksajille. Professori Hamilton pitää tutkimuksen tuloksia järisyttävinä ja yllättävinä. Virallinen laskuri kertoo, että USA:n velkataakka on noin 16,8 biljoonaa dollaria."

Juhani Piironen

Joo minä tiedän tuon vastuuvajaus jutun, jos siihen viittaat.

Suurempi se on kuin viralliset luvut vaikea sanoa oikeaa suuruutta.

Vakuusvastuut ovat velkaa, vasta lauettuaan.

On myös sairauskuluvastuita, joita voidaan väittää todellisiksi, tai yliammutuiksi. jne.

En nyt ota niihin kantaa, koska aihe oli inflaatio ja dollarin arvo ja mitkä tekijät siihen teoriassa vaikuttavat. Tottakai velan määrän kasvu vaikuttaa,mutta en ole niin hyvin perillä että pysytisin sanomaan mitkä vastuut ovat oikeita ja mitkä vain laskennallisia, ilman realivaikutuksia koskaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Okei,hyvän avauksen asiasta olit tehnyt joka paremminki mielestäni osuu dollarin reservi-statukseen kuin inflaatioon,mutta ne kuitenkin kävelee osittain käsikädessä niin olkoot.

Kuitenkin lähtisin kysymään tuosta viennistä jonka varaan nyt sitten epäilet,että USA:sta nousee uusi talousmahti. Kaksi ongelmaa tulee yhtäkkiä mieleen..

Ensimmäinen on globaali ylivelkaantuminen joka tarkoittaa ettei ostovoimaa löydy mistään..paitsi yhdellä keinolla. Joka viekin sitten siihen toiseen kysymykseen. Miten länsimainen kulttuuri kestäisi saman mitä itämaissa tapahtuu yksilön arvolle? Tarkoitan tällä sitä,että länsimaat eivät kykene samaan massatuontantoon polkematta ihmisoikeuksia joita täällä pidetään arvossaan.

En ole näille yhtälöille keksinyt montaakaan ratkaisua..varsinkaan euron suhteen joka ei ole lähestään yhtä sitkeä kuin dollari.

Mikä taas tuo uuden kysymyksen aiheesta.. miksi eurolla ei alunperinkään lähdetty tavoittelemaan reservi-statusta? Miksi muodostaa suurempi markkina-alue ja silti jättää tavoittelematta sitä "kruunua" joka takaisin kyseisen alueen menestymisen..edes jotenkin.

Juhani Piironen

Eurolle tavoitellaan reservi -statusta. Se on nimenomaan tavoite. Siis päästä irti dollarista.

Sen sijaan pikkuvaltioiden (Sveitsi, Ruotsi jne) ei kannata tavoitella, kun haittaa vientiä.

USAn vientikohteena on tietysti tavoitteiden mukaan Aasia ja siellä tietysti Kiina.

Etelä-Amerikka.

Eurooppakin on tietysti, mutta USA pitää Eurooppaa sosialistisena museona.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Ei USA:n inflaatio mitenkään huolestuttavalta näytä tilastojen valossa. Pohjainflaatio on jo yli vuoden pysynyt alle 2%:ssa. Työllisyysnäkökulmasta hieman korkeampikin inflaatio olisi varmaan ollut hyväksyttävää.

http://research.stlouisfed.org/publications/es/art...
"The Fed is required by mandate to keep inflation low and stable and to stabilize the business cycle to the best of its ability. The Fed fulfills its dual mandate primarily by open market sales and purchases of (mainly government) securities."

Misery index:
http://thefaintofheart.wordpress.com/2013/08/21/th...

Juhani Piironen

En minä tuota kiistä.

Asuntojen hinnat ovat edelleen niin alhaalla että vie pitkän aikaa ennekuin on edes mahdollista syntyä kysynnän aiheuttama kupla, kun ottaa huomioon myymättömien asuntojen määrän.

Asuntomarkkinat on numero yksi USAssa.

Teollisuustuotteiden hinnoista aiheutuva inflaatio on globaalissa taloudessa aika epätodennäköistä.

Raaka-aineiden hinnat laskussa --> liuskeöljy ja -kaasu

Palvelut ehkä.

Toimituksen poiminnat