*

JuhaniP

Kasvua?

Nyt on tullut Tilastokeskukselta ennakkotietoa Suomen talouskasvusta. Ja myöskin Euroopasta on tullut kasvulukuja.

 

Lyhyesti ottaen muualla Euroopassa saattaa olla ehkä näkyvissä orastavia ensimerkkejä jonkinlaisesta kasvusta.

 

Mutta, mutta. Suomestakin löytyi yllättäen 0,7 prosentin kasvuluku toiselle neljännekselle. Kyseessä on toki ENNAKKOLUKU.

Mutta kun teollisuuden tuotanto supistui 5,7 prosenttia ja kaupan luvut ovat huonoja, niin mistä ihmeestä se "kasvu" voisi olla peräisin? Tätä on ihmetelty mm. tässä lehdessä;

http://www.uusisuomi.fi/raha/61495-suomi-hammastyttaa-mika-ihme-taalla-k...

 

Minäpä kerron erään mahdollisen selityksen;

 

Kasvu pitäisi pystyä jakamaan osakomponentteihin, joista tulisi löytyä kasvua.

Nyt niistä ei löydy.

Kaikki ns. "kasvu" on siis peräisin kustannusten kasvusta. Yksityisellä sektorilla kustannusten kasvu kompensoituu hintojen nousuna ja se poistetaan kasvuluvuista, eli lasketaan vain reaalikasvua. Mutta julkisen sektorin palkkojen nousua yli tuottavuuden nousun ei millään tavalla poisteta kasvuluvuista.

ELI siis julkisen sektorin palkankorotukset menevät suoraan laskelmissa siten, että julkisen sektorin tuottama arvonlisä olisi ikäänkuin noussut.
Se johtuu siitä, että julkisen sektorin arvonlisä lasketaan palkkasummasta, koska julkisen sektorin tuotannolla ei ole markkinahintaa, josta se voitaisiin laskea.

Kun julkisen sektorin osuus kansantuotteesta kasvaa, niin syntyy enemmän tätä näennäistä kasvua.

Siis yksinkertaistettuna; kun sen tuottamattoman byrokraatin palkkaa nostetaan, niin talous näennäisesti kasvaa.

 

Haluammeko siis lisää byrokratiaa velaksi kaunistamaan kasvulukujamme? Haluammeko siis lisää korotetulla sosiaaliturvalla kotona oleskelevia velaksi, koska näiden lisääntynyt ostovoima kanavoituu kasvuksi?

 

Oikeaa kasvua on se, että meille virtaa rahaa Suomeen vietyjen tuotteiden muodossa ja tämä kanavoituu kulutuksen ja investointien muodossa kasvuksi, vientiteollisuuden kasvun lisäksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Ari Lotvonen

Tuota samaa ounastelin heti aamulla kun asiasta uutisen luin, eli julkinen sektori on tuon nk. "nousun" takana. Maksajien potti pienenee ja byrokraattien potti kasvaa - kunnes kamelin selkä katkeaa.

Juhani Piironen

Näinhän se taitaa olla. Kun julkiset menot muodostavat nykyisin jo 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (10 prosenttiyksikköä velaksi), niin tuo luku alkaa pakostakin vääristyä.

Ei näitä BKT -mittareita ole edes tarkoitettu mittaamaan "sosialistisen" talouden tuotantoa.

Lähtökohtana on ollut että tuotanto on markkinoilla myyntikelpoista, jolloin sille saadaan jokin hinta.

Kuka haluaisi maksaa esimerkiksi lisääntyneestä julkisesta valvonnasta, joka sekin kasvattaa bruttokansantuotetta.

Juhani Piironen

Eräässä toisessa blogissa oli oheinen väite:

"Eivät palkankorotukset näy tilastossa BKT:n kasvuna. Jos julkisen sektorin palkat nousevat ja yksityisen eivät, niin se on vain tulonsiirtoa kansantaloudessa julkisella sektorilla työskenteleville."

Väite on valitettavaasti väärä.

Miten lasketaan julkisen sektorin tuotanto? Tuotannon arvo?

Sillä ei ole markkinahintaa. Joten se lasketaan tuotantopanosten mukaan.

Työ on tuotantopanos, jolle maksetaan palkkaa.

Tästä seuraa, että palkkojen nousu julkisella sektorilla nostaa siis suoraan tuotannon arvoa, eli kansantuotetta.

Tulonsiirtoa?

Tuo yhtälö toimii silloin, kun puhutaan suljetusta taloudesta, jossa kaikki velka otetaan kotimaasta. Silloin julkinen velka syrjäyttää yksityistä kulutusta.

MUTTA kun talous ei ole suljettu ja velka otetaan ulkomailta, niin ulkomailta otetttu julkinen velka ei käytännössä syrjäytä yksityistä kulutusta.

Eli velalla maksetut julkiset palkankorotukset näkyvät bruttokansantuotteen kasvuna.

Tosiasiassahan se velka on tulonsiirtoa lapsiltamme meille. Sitähän väitteellä ei kuitenkaan ajettu takaa.

Toimituksen poiminnat